Antti’s arboretum

The arboretum named after Antti Kukkonen was established on Kukkola farm between 1992-1997.

The arboretum

The Finnish Forest Research Institute and The North Karelia Agricultural Foundation established
Antti’s arboretum on 1,5 hectares of field on the farm between 1992-1997.

The arboretum was named after the statesman and dean Antti Kukkonen. There are over 50 different species of trees, altogether 443 individual trees from 14 tree genera in the arboretum.
Almost all the tree species are Finnish and are accustomed to local conditions. Only the sorbus aucubaria edulis (a type of rowan) and temperate deciduous forest trees are not commonly found this up north. The trees have been grouped according to their genus in the arboretum, so that it is
easier to compare the different tree species of the same tree genus.

Puistokartat

Puistosta on olemassa selkeitä karttoja, joiden avulla on helppo tutustua puistosta löytyviin puulajeihin ja niiden eri muotoihin. Kartoissa eri puusuvut ja -lajit on eroteltu toisistaan sekä värein että numeroin. Karttoja ja tätä opasvihkosta on saatavissa Kukkolan tilan päärakennuksesta, tai niitä voi tulostaa itselleen Kestävän kehityksen kohdeverkko Pohjois-Karjalassa -verkkosivustolta

Puiden erikoismuodot

Erikoisen näköisten puiden ulkoasu voi johtua kasvuympäristöstä tai perintötekijöistä tai mitä todennäköisimmin näiden molempien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Jos erikoinen ulkonäkö johtuu vain ulkoisten tekijöiden eli kasvuympäristön aiheuttamista muutoksista, ei ominaisuus ole periytyvä. Jos taas ulkonäkö johtuu perintötekijöissä tapahtuneesta muutoksesta eli mutaatiosta, on kyse varsinaisesta puun erikoismuodosta ja ominaisuus periytyy seuraavaan puusukupolveen. Jos mutaatio on tapahtunut sukusoluissa ennen puuyksilön syntymää, on kyseisen yksilön kaikissa soluissa muuttunut geneettinen koodi. Jos muutos on tapahtunut kasvavan puun silmussa, ilmenee erikoisuus vain siinä osassa puuta.

Surukuusia

Puiden lisäysmenetelmät

Erikoismuotoja voidaan lisätä esimerkiksi koristekäyttöön joko kasvullisesti tai suvullisesti. Kasvullisen lisäyksen menetelmiä ovat varttaminen, pistokaslisäys ja solukkoviljely. Käytettäessä kasvullista lisäystä erikoismuodon perintöaines siirtyy muuttumattomana emopuusta lisättyihin taimiin. Suvullisessa lisäyksessä perintöaines järjestäytyy uudelleen eikä halutunlaisen erikoismuodon tuottaminen välttämättä onnistu, koska geneettinen poikkeavuus on yleensä väistyvä (resessiivinen) ominaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vain osasta siemenistä kehittyy emopuun kaltaisia erikoismuotoja. Varmemman tuloksen takia erikoismuotoja on pääasiassa lisätty kasvullisesti.

Blogit

Ryhmävaraukset- tiedustele

Haluatko varata opastetun kierroksen puistossa? Kysy lisää oheisella lomakkeella.